keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Alkuvoiman Alkusanat

Appenzellinpaimenkoirauros Hakuhauskan Alkuvoima, kotoisammin Salvo, on kotiutunut meille nyt noin kahden viikon ajan. Alunperin ei ollut tarkoitus mitään erillistä Salvon touhuille pyhitettyä blogia perustaa, mutta koska tällä hurmurilla on jo niin suuri fanijoukko, ajattelin että lienee helpompi koota parhaat palat kaikkien näkyville samaan paikkaan.

Hakuhauskan Alkuvoima "Salvo"

Salvo syntyi laskiaistiistaina 12.2. Mynämäellä kasvattajansa luona, ja meille Salvo kotiutui hieman yli 7-viikkoisena 4.4. torstaina. Syntymäpainosta (440 g) on tultu hienosti yhdeksässä viikossa eteenpäin, ja eilen vaaka näytti noin 7,8 kiloa. Mahaa on kasvateltu pääasiassa raakaruokinnalla, mutta kerran on jo vedellä turvotettuja nappuloitakin testattu, etteivät ole tarpeen tullen ihan vieras juttu nekään. Jotta maha ei ihan liikaa pääsisi kasvamaan, on Salvo touhuillut sekä sisällä että ulkona kaikenlaista. Hihnassa kulkemistakin on jo jonkin verran harjoiteltu aamulenkkien yhteydessä ja pentutottiskurssilla.

Tätä kirjoittaessa Salvo hepuloi tämän päivän viimeisiä energioitaan juoksemalla kongi suussa eteisen ja olohuoneen väliä. Välillä pitää pysähtyä ja murahtaa muille leluille ohi mennessä. Muun jumpan ohessa on harrastettu jo vähän aivojumppaakin, ja Salvo osaa jo istua, mennä maahan, seurata, tulla viereen istumaan, etsiä nameja olohuoneen lattialta ja kärsivällisyyttäkin riittää jo sen verran, että "odota" sana alkaa vähitellen upota päähän, eikä toope ryntää kimppuun heti kun olis herkkua tarjolla.

Sosiaalistamista ollaan harrastettu tottiskentällä, kotipihassa ja sukulaisten luona. Uudet ihmiset Salvo ottaa vastaan märällä suukolla ja suurella innolla, mutta muiden koirien kanssa on vielä harjoittelemista. Naapurin corgimummo pelkäsi Salvoa, ja toisen naapurin noutajatytölle piti nostaa karvat pystyyn ihan varmuuden vuoksi. Kultaisennoutajan kanssa kuitenkin päästiin ihan nuuskinta-asteelle, kun huomattiin ettei se oikeastaan olekaan mikään ihan hirvee peto.

Kaiken kaikkiaan Salvo on jo nyt enemmän kuin mitä olisi pennulta osannut odottaa ja toivoa. Opit menevät päähän ihan uskomatonta vauhtia - vielä ei olla opittu edes oikein mitään kovin pahoja tapoja - ja muutenkin yhteiselo on sujunut melko vaivattomasti. Yhteiselon sujuvuutta vahvistetaan jatkossakin selkeillä säännöillä ja reilulla kohtelulla. Myös harrastusrintamalla aktivoidutaan vähitellen, ja nyt onkin jo paikka varattuna kesäkuun PK-leirille Lieksaan. Tälle vuodelle tavoitteena on ainakin elokuussa Valkeakoskella pidettävään erikoisnäyttelyyn osallistuminen ja perustottelevaisuuden hiominen.

Salvolta alkaa vähitellen vauhti hiipumaan tältä illalta, joten ehkä on omistajankin syytä vetäytyä vähitellen nukkumaan. Katsotaan miten ahkerasti jaksan tätä blogia päivitellä. Salvolla ainakin riittää virtaa ja omia ajatuksia sen verran, että tuskin ainakaan jutut loppuu kesken :)